Parantolan alkuperäinen huvila Sandelininkadulla. Rakennus
on toinen kahdesta Magnus Schjerfbeckin suunnittelemasta Parantolan huvilasta, jotka rakennettiin vuonna 1896.
Toinen näistä kahdesta rakennuksesta myytiin vuonna 1918 villatehtaalle, joka siirsi talon Sahanmäkeen. Sahanmäessä rakennus tunnettiin Impilinnana, sillä se oli yksin asuvien naisten asuntola. Myöhemmin
talo purettiin.
Parantolan jugend-tyylinen kivirakennus valmistui vuonna 1906.
Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lars Sonck.
Hyvinkään Parantola eli Sanatoorio oli terveellisen mäntykangasilmansa ansiosta suosittu hoito- ja lepopaikka, joka oli mm. venäläisen ylimystön suosiossa. Parantola oli Suomen ensimmäinen.
Parantola laajennettiin 1910-luvulla kaksitorniseksi. Talvisodan
pommituksen aiheuttama tulipalo kuitenkin tuhosi rakennuksen länsiosan 31.12.1939.
Torni on typistetty alkuperäisestä terävämmästä
muodostaan.
Parantola toimi vuosina 1896-1939. Nykyisin kivirakennuksessa on terveyskeskuksen osastoja.
Parantolan kivirakennuksen sisätiloissa on runsaasti jugend-tyylistä koristeellisuutta.
Ornamentit on entisöity vuoden 1906 mallien mukaan vuonna 1984.
Parantolan seinässä on rakennuksessa vuonna 1915 vierailleen
venäläisen runoilija Anna Ahmatovan muistolaatta. Vuonna 1992 valmistuneen muistomerkin ovat suunnitelleet Jan Neiman ja Filipp Gebner.
Parantolan muistolaatan suunnitteli Terho Sakki vuonna 1990.
Vuonna 1917 rakennettu alilääkärin talo parantolanpuistossa. Rakennus on Lars Sonckin suunnittelema.
Nykyisin alilääkärin talossa
toimii päiväkoti.
Historiallisten parantolarakennusten yhteyteen on rakennettu nykyinen
pääterveysasema vuonna 1983.
Terveysaseman sisäpihalla on Osmo Valtosen valokineettinen suihkulähdeveistos
Papyrus vuodelta 1984.
|