Hyvinkää kuvat Kuvat Info Media Vieraskirja Kuvia Hyvinkäältä
       
 


Ahdenkallio
Aseman koulu
Donnerinpuisto
Erkylä
Hakakallio
Hakala
Hakalanmäki
Hiiltomon teollisuusalue
Humala ja Krapula
Hyvinkään kirkko
Hyvinkäänkatu
Hyvinkäänkylä
Hyyppärä
Hämeenkadun koulu
Hämeenkatu
Jokelankatu
Jussintori ympäristöineen
Kalevankatu
Kalteva
Kaukas
Kauppakeskus Willa
Kauppalankatu
Kautonkatu
Keskusaukio
Kirjastoaukio
Kirjavatolppa
Kittelä
Konepajan alue
Kruununmaa
Kruununpuisto
Kulomäki
Kutomokatu
Kuumola & Vanhamylly
Kytäjä
Lentokenttä
Maaseutuopisto
Mantelinpuisto
Martinlehto
Martti
Metsäkalteva
Munckinkatu
Mustamännistö
Myllykylä
Mäkivehkoja
Nestorinaukio & Kela
Noppo
Nummenkärki & Veikkari
Nummisilta
Paavola
Palopuro
Parantola - Sanatoorio
Parantolan kaupunginosa
Parantolanpuisto
Pilvenmäki
Prismakeskus
Puolimatka
Puolimatkan hautausmaa
Rautatie
Rautatieasema
Rautatieaseman puisto
Rautatieaseman ympäristö
Rautatieläisten hautausmaa
Rautatiemuseo
Rautatienpuisto
Ridasjärvi
Riihimäenkatu
Rääkänpää
Sahanmäen teollisuusalue
Sahanmäki
Sampo-talo
Sillankorvankatu
Siltakatu
Solbonkatu
Suokatu
Suomies
Surujenpuisto
Suutarinkatu
Sveitsi
Sähkökatu
Sääksjärvi
Takoja
Talvisilta
Tanssikallio
Tapainlinna
Tehdas
Tervamäki
Torikatu
Urakankatu
Urheilupuisto
Usmi
Usminkallio
Uudenmaankatu
Uusikylä
Vaiveron myllytila
Vaiveronkatu
Valtakatu
Vanha kirkko
Vehkoja
Vieremä
Viertola
Villatehdas
Yhteiskoulu
Ykköskortteli
Ylentola
Åvik

Kadonnutta Hyvinkäätä:
Kaupungintalo
Kaupungin varikko
Lastentalo
Paloasema
Sveitsin hyppyrimäki
Tele-talo
Torikadun meijeri
Torikatu 11
Torkkelinkulma
Valtion virastotalo
Veturitalli

Syksyn värejä
Luminen kaupunki
Taivas


  Parantolan rakennukset
Parantolan valkoinen huvila
Parantolan alkuperäinen huvila Sandelininkadulla. Rakennus on toinen kahdesta Magnus Schjerfbeckin suunnittelemasta Parantolan huvilasta, jotka rakennettiin vuonna 1896.

Parantolan huvila
Toinen näistä kahdesta rakennuksesta myytiin vuonna 1918 villatehtaalle, joka siirsi talon Sahanmäkeen. Sahanmäessä rakennus tunnettiin Impilinnana, sillä se oli yksin asuvien naisten asuntola. Myöhemmin talo purettiin.

Parantolan puinen huvila

Parantolan kivirakennus
Parantolan jugend-tyylinen kivirakennus valmistui vuonna 1906.

Parantolan kivirakennus
Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lars Sonck.

Parantolan kivirakennus
Hyvinkään Parantola eli Sanatoorio oli terveellisen mäntykangasilmansa ansiosta suosittu hoito- ja lepopaikka, joka oli mm. venäläisen ylimystön suosiossa. Parantola oli Suomen ensimmäinen.

Parantola
Parantola laajennettiin 1910-luvulla kaksitorniseksi. Talvisodan pommituksen aiheuttama tulipalo kuitenkin tuhosi rakennuksen länsiosan 31.12.1939.

Torni
Torni on typistetty alkuperäisestä terävämmästä muodostaan.

Koristeellinen seinä
Parantola toimi vuosina 1896-1939. Nykyisin kivirakennuksessa on terveyskeskuksen osastoja.

Yksityiskohta

Parantolan kivirakennus sisältä
Parantolan kivirakennuksen sisätiloissa on runsaasti jugend-tyylistä koristeellisuutta.

Parantolan kivirakennus sisältä
Ornamentit on entisöity vuoden 1906 mallien mukaan vuonna 1984.

Anna Ahmatovan muistolaatta
Parantolan seinässä on rakennuksessa vuonna 1915 vierailleen venäläisen runoilija Anna Ahmatovan muistolaatta. Vuonna 1992 valmistuneen muistomerkin ovat suunnitelleet Jan Neiman ja Filipp Gebner.

Parantolan koristeellinen seinä

Parantolan muistolaatta
Parantolan muistolaatan suunnitteli Terho Sakki vuonna 1990.

Parantolan päiväkoti
Vuonna 1917 rakennettu alilääkärin talo parantolanpuistossa. Rakennus on Lars Sonckin suunnittelema.

Alilääkärin talo
Nykyisin alilääkärin talossa toimii päiväkoti.

Pääterveysasema
Historiallisten parantolarakennusten yhteyteen on rakennettu nykyinen pääterveysasema vuonna 1983.

Papyrus
Terveysaseman sisäpihalla on Osmo Valtosen valokineettinen suihkulähdeveistos Papyrus vuodelta 1984.

 
      Takaisin ylös  
Copyright © Samppa Mustonen