1900-luvun alkupuolella Jokelankadun nimi oli Viertolankatu.
Jokelankatu auringon noustessa marraskuussa 2010.
Ravintola Helene (myöhemmin iskelmäravintola Ilona) ja Oluthuone Viljami toimivat entisessä Anselmin K-hallissa vuoteen 2016 asti. Tällä paikalla sijainneessa talossa asui taiteilija Helene Schjerfbeck vuosina 1923-1925.
Hyvinkään Yrittäjien muistolaatta vuodelta 2006 Jokelankadun ja Helenenkadun kulmassa.
Jokelankadulla sijainnut Suojeluskunnan talo (myöhemmin Seurojentalo) purettiin vuonna 1970 kerrostalojen tieltä.
Jokelankatu 7
sijaitsee entisen Suojeluskunnan talon tontilla.
Ranskalaistaiteilija Mantran syyskuussa 2018
Jokelankatu 7:n seinään toteuttama taideteos.
Jokelankatu jatkuu rautatien vartta etelään ja vaihtuu Eteläisen Kehäkadun jälkeen Jokelantieksi.
Jokelantiellä sijaitseva Pikkusuo on Hyvinkään vanhimpia tiloja. Tila on perustettu 1700-luvulla, ja sen alkuperäinen nimi oli Picosuo.
Pikkusuon päärakennus on rakennettu vuonna 1867. Rakennusta on laajennettu vuonna 1886.
Aitta on rakennettu vuonna 1855. Rakennuksista vanhin, ns. väentupa on rakennettu 1800-luvun alussa.
Pikkusuon tilan omisti vuosina 1864-1905 valtioneuvos, everstiluutnantti, insinööri Georg Adolf Strömberg. Strömberg oli Rautatiehallituksen ensimmäinen pääjohtaja ja ensimmäinen rautatiepäällikkö.
Valtioneuvos Strömbergin ansioksi voidaan lukea myös se, että Hyvinkää sai Valtionrautateiden keskuspuutarhan, joka sijaitsi nykyisen Jussintorin kohdalla vuosina 1874-1960. Kuvassa 1920-luvulla Bostonista tuotu tuulimylly.
Lampi Pikkusuon tilan läheisyydessä.
Jokelantie.
Tahkon pystyttämä muistomerkki Jokelantien varressa, lähellä Hangonväylää. Vuonna 1938 hiihtäjä Kalle Heikkinen kuoli pudottuaan alikulun kohdalla rautatiekiskoilta.
|