Sotamarsalkka Åke Henrikinpoika Tott perusti Kytäjälle kartanon vuonna 1634.
Kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu vuosina 1875-1882.
Rakennuksen nykyiseen ulkoasuun ovat vaikuttaneet vuosina 1934 ja 1949 tehdyt suuret muutostyöt.
Kytäjän kartano oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin yksityinen tila.
Kuvanveistäjä Gunnar Finnen veistos kartanon pihalla.
Rytkön eli Näsin koulu perustettiin vuonna 1874. Nykyinen, J.S. Sirénin suunnittelema
koulurakennus on vihitty käyttöön vuonna 1923.
Vuonna 1939 valmistunut Kytäjän kirkko.
Kirkon on suunnitellut Kytäjän kartanon silloinen isäntä arkkitehti Väinö Vähäkallio.
Kirkon rakentamisen 50-vuotismuistokivi vuodelta 1989. Muistomerkin suunnitteli Terho Sakki.
Kytäjän hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1945.
Kaatuneiden muistomerkki vuodelta 1945 Kytäjän hautausmaalla. Muistomerkin suunnitteli Väinö Vähäkallio.
Vuonna 1906 rakennettu Kytäjän asemarakennus. Hyvinkäältä Kytäjälle rakennettiin noihin aikoihin kapearaiteinen rata, joka ulotettiin aina Karkkilaan asti. Rata purettiin vuonna 1967.
Entinen Kivisenojan koulu. Koulu perustettiin vuonna 1903. Oma rakennus valmistui vuonna 1915. Rakennusta laajennettiin 1960- ja 1970-luvuilla. Koulutoiminta rakennuksessa päättyi vuonna 1993.
Kytäjän kallioisilla alueilla on harjoitettu kaivostoimintaa satojen vuosien ajan. Kuvassa Jaanankallio.
Hopeavuoren kaivos, joka perustettin vuonna 1559. Kaivos on noin 30 metriä syvä. Ei ole varmaa tietoa, mitä kaivoksesta on 1500- ja 1600-luvuilla louhittu.
Hieman etelämpänä sijaitsee Hopealaukun kaivos samalta ajanjaksolta.
Kytäjärvi.
Kytäjärvi on padottu vuonna 1952.
Suolijärvi.
Suolijärven pato.
Vanha sähkölaitos ja mylly. Vesi laitokseen johdettiin Suolijärvestä.
Järvimäen kallioita.
Kartanon viljamakasiini vuodelta 1867 on arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema.
Kartanon konttorirakennus.
Vuonna 1869 perustettiin Kytäjän viinatehdas, joka toimi pitkään kuvan rakennuksessa. 1900-luvulla rakennuksessa toimi Kytäjän Osuuskauppa.
Kartanon vieressä sijaitseva ns. Kaivohuone on Kytäjän vanhin asuinrakennus.
Kytäjän golfkenttä on yksi Suomen suurimmista.
Palkkisillantiellä sijaitseva Kytäjän Maapirtti on Kytäjän Maamiesseuran talo vuodelta 1953. Maamiesseura on perustettu 1949.
Leirikeskus Rytkön niemessä.
Töröläksi kutsuttu kerrostalo golfkentän tuntumassa. Rakennus on 1940-luvulta.
Karlbergin tilalla sijaitsee samanlainen kerrostalo. Kerrostalot ovat Väinö Vähäkallion suunnittelemia. Karlberg on yksi Kytäjän kartanosta irrotetuista sivutiloista.
Suopellon kartanon päärakennus vuodelta 1921. Suopelto on Kytäjän kartanosta irrotettuja sivutiloja.
Suopellon navetta. Täällä syntyi 1930-luvulla kuuluisa kaksipäinen vasikka, joka on näytillä Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä.
Kytäjän kioski, entinen osuuskauppa.
Kytäjän kissatalo Palkkisillantiellä.
Palkkisillantietä.
Tulviva Kytäjoki huhtikuussa 2010.
Isokylän asuinalue rakentuu Kytäjärven etelärannalle. Kuva helmikuulta 2009.
Isokylän taloja tammikuussa 2017.
Isokylän rakennuksia Ollilantiellä.
Iso-Haiskari, yksi Kytäjän lukuisista lammista.
Laulujoutsenia Kolmiperslammilla.
Kytäjäntien ja Palkkisillantien risteys.
Kesäkuussa 2010 Kytäjällä järjestetyn Jukolan viestin muistomerkki Neljän tuulen portti.
|