Hyvinkää kuvat Kuvat Info Media Vieraskirja Kuvia Hyvinkäältä
       
 


Ahdenkallio
Aseman koulu
Donnerinpuisto
Erkylä
Hakakallio
Hakala
Hakalanmäki
Hiiltomon teollisuusalue
Humala ja Krapula
Hyvinkään kirkko
Hyvinkäänkatu
Hyvinkäänkylä
Hyyppärä
Hämeenkadun koulu
Hämeenkatu
Jokelankatu
Jussintori ympäristöineen
Kalevankatu
Kalteva
Kaukas
Kauppakeskus Willa
Kauppalankatu
Kautonkatu
Keskusaukio
Kirjastoaukio
Kirjavatolppa
Kittelä
Konepajan alue
Kruununmaa
Kruununpuisto
Kulomäki
Kutomokatu
Kuumola & Vanhamylly
Kytäjä
Lentokenttä
Maaseutuopisto
Mantelinpuisto
Martinlehto
Martti
Metsäkalteva
Munckinkatu
Mustamännistö
Myllykylä
Mäkivehkoja
Nestorinaukio & Kela
Noppo
Nummenkärki & Veikkari
Nummisilta
Paavola
Palopuro
Parantola - Sanatoorio
Parantolan kaupunginosa
Parantolanpuisto
Pilvenmäki
Prismakeskus
Puolimatka
Puolimatkan hautausmaa
Rautatie
Rautatieasema
Rautatieaseman puisto
Rautatieaseman ympäristö
Rautatieläisten hautausmaa
Rautatiemuseo
Rautatienpuisto
Ridasjärvi
Riihimäenkatu
Rääkänpää
Sahanmäen teollisuusalue
Sahanmäki
Sampo-talo
Sillankorvankatu
Siltakatu
Solbonkatu
Suokatu
Suomies
Surujenpuisto
Suutarinkatu
Sveitsi
Sähkökatu
Sääksjärvi
Takoja
Talvisilta
Tanssikallio
Tapainlinna
Tehdas
Tervamäki
Torikatu
Urakankatu
Urheilupuisto
Usmi
Usminkallio
Uudenmaankatu
Uusikylä
Vaiveron myllytila
Vaiveronkatu
Valtakatu
Vanha kirkko
Vehkoja
Vieremä
Viertola
Villatehdas
Yhteiskoulu
Ykköskortteli
Ylentola
Åvik

Kadonnutta Hyvinkäätä:
Kaupungintalo
Kaupungin varikko
Lastentalo
Paloasema
Sveitsin hyppyrimäki
Tele-talo
Torikadun meijeri
Torikatu 11
Torkkelinkulma
Valtion virastotalo
Veturitalli

Syksyn värejä
Luminen kaupunki
Taivas


 

Kytäjä
Kytäjän kartano
Sotamarsalkka Åke Henrikinpoika Tott perusti Kytäjälle kartanon vuonna 1634.

Kytäjän kartano
Kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu vuosina 1875-1882.

Kytäjän kartano
Rakennuksen nykyiseen ulkoasuun ovat vaikuttaneet vuosina 1934 ja 1949 tehdyt suuret muutostyöt.

Kytäjän kartano
Kytäjän kartano oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin yksityinen tila.

Kytäjän kartanon pihalla sijaitseva veistos
Kuvanveistäjä Gunnar Finnen veistos kartanon pihalla.

Kytäjän koulu
Rytkön eli Näsin koulu perustettiin vuonna 1874. Nykyinen, J.S. Sirénin suunnittelema koulurakennus on vihitty käyttöön vuonna 1923.

Kytäjän kirkko
Vuonna 1939 valmistunut Kytäjän kirkko.

Kytäjän kirkko
Kirkon on suunnitellut Kytäjän kartanon silloinen isäntä arkkitehti Väinö Vähäkallio.

Kytäjän kirkko

Muistomerkki
Kirkon rakentamisen 50-vuotismuistokivi vuodelta 1989. Muistomerkin suunnitteli Terho Sakki.

Hautausmaa
Kytäjän hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1945.

Kaatuneiden muistomerkki
Kaatuneiden muistomerkki vuodelta 1945 Kytäjän hautausmaalla. Muistomerkin suunnitteli Väinö Vähäkallio.

Kytäjän asema
Vuonna 1906 rakennettu Kytäjän asemarakennus. Hyvinkäältä Kytäjälle rakennettiin noihin aikoihin kapearaiteinen rata, joka ulotettiin aina Karkkilaan asti. Rata purettiin vuonna 1967.

Kivisenojan entinen koulu
Entinen Kivisenojan koulu. Koulu perustettiin vuonna 1903. Oma rakennus valmistui vuonna 1915. Rakennusta laajennettiin 1960- ja 1970-luvuilla. Koulutoiminta rakennuksessa päättyi vuonna 1993.

Jaanankallio
Kytäjän kallioisilla alueilla on harjoitettu kaivostoimintaa satojen vuosien ajan. Kuvassa Jaanankallio.

Hopeavuoren kaivos
Hopeavuoren kaivos, joka perustettin vuonna 1559. Kaivos on noin 30 metriä syvä. Ei ole varmaa tietoa, mitä kaivoksesta on 1500- ja 1600-luvuilla louhittu.

Hopealaukun kaivos
Hieman etelämpänä sijaitsee Hopealaukun kaivos samalta ajanjaksolta.

Kytäjärvi
Kytäjärvi.

Kytäjärven pato
Kytäjärvi on padottu vuonna 1952.

Kytäjärvi

Suolijärvi
Suolijärvi.

Suolijärven pato
Suolijärven pato.

Kytäjää
Vanha sähkölaitos ja mylly. Vesi laitokseen johdettiin Suolijärvestä.

Järvimäen kallio
Järvimäen kallioita.

Kartanon rakennuksia
Kartanon viljamakasiini vuodelta 1867 on arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema.

Konttori
Kartanon konttorirakennus.

Kytäjää

Kytäjän viinatehdas
Vuonna 1869 perustettiin Kytäjän viinatehdas, joka toimi pitkään kuvan rakennuksessa. 1900-luvulla rakennuksessa toimi Kytäjän Osuuskauppa.

Kaivohuone
Kartanon vieressä sijaitseva ns. Kaivohuone on Kytäjän vanhin asuinrakennus.

Kartanon rakennuksia

Kytäjän golfkenttä
Kytäjän golfkenttä on yksi Suomen suurimmista.

Maapirtti
Palkkisillantiellä sijaitseva Kytäjän Maapirtti on Kytäjän Maamiesseuran talo vuodelta 1953. Maamiesseura on perustettu 1949.

Rytkön leirikeskus
Leirikeskus Rytkön niemessä.

Kytäjää
Töröläksi kutsuttu kerrostalo golfkentän tuntumassa. Rakennus on 1940-luvulta.

Karlberg
Karlbergin tilalla sijaitsee samanlainen kerrostalo. Kerrostalot ovat Väinö Vähäkallion suunnittelemia. Karlberg on yksi Kytäjän kartanosta irrotetuista sivutiloista.

Suopellon kartano
Suopellon kartanon päärakennus vuodelta 1921. Suopelto on Kytäjän kartanosta irrotettuja sivutiloja.

Suopellon navetta
Suopellon navetta. Täällä syntyi 1930-luvulla kuuluisa kaksipäinen vasikka, joka on näytillä Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä.

Kioski
Kytäjän kioski, entinen osuuskauppa.

Kissatalo
Kytäjän kissatalo Palkkisillantiellä.

Palkkisillantietä
Palkkisillantietä.

Kytäjoen tulva
Tulviva Kytäjoki huhtikuussa 2010.

Kytäjäntietä

Isokylä
Isokylän asuinalue rakentuu Kytäjärven etelärannalle. Kuva helmikuulta 2009.

Isokylä
Isokylän taloja tammikuussa 2017.

Isokylää
Isokylän rakennuksia Ollilantiellä.

Iso-Haiskari
Iso-Haiskari, yksi Kytäjän lukuisista lammista.

Kolmiperslammi
Laulujoutsenia Kolmiperslammilla.

Kytäjää
Kytäjäntien ja Palkkisillantien risteys.

Kytäjä-Jukolan muistomerkki
Kesäkuussa 2010 Kytäjällä järjestetyn Jukolan viestin muistomerkki Neljän tuulen portti.

 
      Takaisin ylös  
Copyright © Samppa Mustonen