Hyvinkään aseman seutu oli 1800-luvun lopulla vielä nuori asutuskeskus, joka sijaitsi Nurmijärven ja Hausjärven rajamailla. Pappien saaminen syrjäiselle Hyvinkäälle oli vaikeaa. Jumalanpalveluksia järjestettiin mm. rautatieaseman odotushuoneessa. Vuonna 1893 Hyvinkäälle perustettiin rukoushuoneyhtymä, jonka tarkoituksena oli oman rukoushuoneen saaminen aseman seudulle.
Sekä rukoushuoneen tontti, piirustukset, että suuri osa rakennusmateriaaleista saatiin lahjoituksina. Rakentaminen alkoi loppuvuodesta 1894.
Rukoushuone vihittiin käyttöön
syyskuussa 1896. Nykyisen muotonsa rakennus sai vuoden 1923 laajennuksen myötä. Tuolloin rakennettiin mm. sivulaiva ja uusi kellotorni.
1970-luvulla seurakunta aikoi purkaa huonoon kuntoon päässeen rukoushuoneen. Paikkakuntalaisten yleisen vastustuksen myötä hankkeesta luovuttiin vuonna 1976.
Rukoushuone maalattiin punaiseksi 1920-luvulla, vaikka värivalinta aiheuttikin tuolloin jonkin verran paheksuntaa. Rakennus oli valkoinen vuosina 1951-1974.
Rakennus vihittiin kirkoksi vasta peruskorjauksen jälkeen vuonna 1978.
Rukoushuoneen suunnitteli arkkitehti Yrjö Sadenius. Vuoden 1923 muutostyöt suunnitteli Sadeniuksen hyväksynnällä rakennusmestari Heikki Siikonen.
Vuonna 1928 hankitut uudet urut eivät mahtuneet parvelle, joten parvea laskettiin puoli metriä.
Alttaritaulu on vuodelta 1916.
Vanhan kirkon saarnastuoli on vastoin normaalia käytäntöä vasemmalla puolella alttarilta katsottuna. Saarnastuolin koristukset ovat 1920-luvulta.
Hyvinkääläisten Mannerheim-ristin ritareiden Torsten Korkkisen ja Lauri Skytän kunniakirjat ja muistolaatta vanhan kirkon eteisessä.
Vanhan kirkon piha.
|