Hyvinkää kuvat Kuvat Info Media Vieraskirja Kuvia Hyvinkäältä
       
 


Ahdenkallio
Aseman koulu
Donnerinpuisto
Erkylä
Hakakallio
Hakala
Hakalanmäki
Hiiltomon teollisuusalue
Humala ja Krapula
Hyvinkään kirkko
Hyvinkäänkatu
Hyvinkäänkylä
Hyyppärä
Hämeenkadun koulu
Hämeenkatu
Jokelankatu
Jussintori ympäristöineen
Kalevankatu
Kalteva
Kaukas
Kauppakeskus Willa
Kauppalankatu
Kautonkatu
Keskusaukio
Kirjastoaukio
Kirjavatolppa
Kittelä
Konepajan alue
Kruununmaa
Kruununpuisto
Kulomäki
Kutomokatu
Kuumola & Vanhamylly
Kytäjä
Lentokenttä
Maaseutuopisto
Mantelinpuisto
Martinlehto
Martti
Metsäkalteva
Munckinkatu
Mustamännistö
Myllykylä
Mäkivehkoja
Nestorinaukio & Kela
Noppo
Nummenkärki & Veikkari
Nummisilta
Paavola
Palopuro
Parantola - Sanatoorio
Parantolan kaupunginosa
Parantolanpuisto
Pilvenmäki
Prismakeskus
Puolimatka
Puolimatkan hautausmaa
Rautatie
Rautatieasema
Rautatieaseman puisto
Rautatieaseman ympäristö
Rautatieläisten hautausmaa
Rautatiemuseo
Rautatienpuisto
Ridasjärvi
Riihimäenkatu
Rääkänpää
Sahanmäen teollisuusalue
Sahanmäki
Sampo-talo
Sillankorvankatu
Siltakatu
Solbonkatu
Suokatu
Suomies
Surujenpuisto
Suutarinkatu
Sveitsi
Sähkökatu
Sääksjärvi
Takoja
Talvisilta
Tanssikallio
Tapainlinna
Tehdas
Tervamäki
Torikatu
Urakankatu
Urheilupuisto
Usmi
Usminkallio
Uudenmaankatu
Uusikylä
Vaiveron myllytila
Vaiveronkatu
Valtakatu
Vanha kirkko
Vehkoja
Vieremä
Viertola
Villatehdas
Yhteiskoulu
Ykköskortteli
Ylentola
Åvik

Kadonnutta Hyvinkäätä:
Kaupungintalo
Kaupungin varikko
Lastentalo
Paloasema
Sveitsin hyppyrimäki
Tele-talo
Torikadun meijeri
Torikatu 11
Torkkelinkulma
Valtion virastotalo
Veturitalli

Syksyn värejä
Luminen kaupunki
Taivas


 

Vanha kirkko
Vanha kirkko
Hyvinkään aseman seutu oli 1800-luvun lopulla vielä nuori asutuskeskus, joka sijaitsi Nurmijärven ja Hausjärven rajamailla. Pappien saaminen syrjäiselle Hyvinkäälle oli vaikeaa. Jumalanpalveluksia järjestettiin mm. rautatieaseman odotushuoneessa. Vuonna 1893 Hyvinkäälle perustettiin rukoushuoneyhtymä, jonka tarkoituksena oli oman rukoushuoneen saaminen aseman seudulle.

Vanha kirkko
Sekä rukoushuoneen tontti, piirustukset, että suuri osa rakennusmateriaaleista saatiin lahjoituksina. Rakentaminen alkoi loppuvuodesta 1894.

Vanha kirkko
Rukoushuone vihittiin käyttöön syyskuussa 1896. Nykyisen muotonsa rakennus sai vuoden 1923 laajennuksen myötä. Tuolloin rakennettiin mm. sivulaiva ja uusi kellotorni.

Vanha kirkko
1970-luvulla seurakunta aikoi purkaa huonoon kuntoon päässeen rukoushuoneen. Paikkakuntalaisten yleisen vastustuksen myötä hankkeesta luovuttiin vuonna 1976.

Vanha kirkko
Rukoushuone maalattiin punaiseksi 1920-luvulla, vaikka värivalinta aiheuttikin tuolloin jonkin verran paheksuntaa. Rakennus oli valkoinen vuosina 1951-1974.

Vanha kirkko
Rakennus vihittiin kirkoksi vasta peruskorjauksen jälkeen vuonna 1978.

Vanha kirkko sisältä
Rukoushuoneen suunnitteli arkkitehti Yrjö Sadenius. Vuoden 1923 muutostyöt suunnitteli Sadeniuksen hyväksynnällä rakennusmestari Heikki Siikonen.

Vanha kirkko sisältä
Vuonna 1928 hankitut uudet urut eivät mahtuneet parvelle, joten parvea laskettiin puoli metriä.

Alttaritaulu
Alttaritaulu on vuodelta 1916.

Saarnastuoli
Vanhan kirkon saarnastuoli on vastoin normaalia käytäntöä vasemmalla puolella alttarilta katsottuna. Saarnastuolin koristukset ovat 1920-luvulta.

Mannerheim-ristit
Hyvinkääläisten Mannerheim-ristin ritareiden Torsten Korkkisen ja Lauri Skytän kunniakirjat ja muistolaatta vanhan kirkon eteisessä.

Vanha kirkko

Vanhan kirkon piha

 
      Takaisin ylös  
Copyright © Samppa Mustonen